
Ei taas.
Ei enää.
Jälleen kerran tein sen.
Ahdistaa.
Itkettää.
Väsyttää.
Kamalinta on,
etten voi sille mitään,
että käsittelen tunteitani
syömällä
tai
syömättä jättämisellä.
--
Se seurasi minua.
Kurkkii olkani takaa.
Ja heikoimpina hetkinäni
se ohjaa minut
vanhalle
tutulle
linjalle.
Se kertoo,
että näytän hirveältä.
Olen
liian iso
koulun käytäville.
Se
kuiskii korvaani,
etten ole mitään ilman sitä.
Ei enää.
Jälleen kerran tein sen.
Ahdistaa.
Itkettää.
Väsyttää.
Kamalinta on,
etten voi sille mitään,
että käsittelen tunteitani
syömällä
tai
syömättä jättämisellä.
--
Se seurasi minua.
Kurkkii olkani takaa.
Ja heikoimpina hetkinäni
se ohjaa minut
vanhalle
tutulle
linjalle.
Se kertoo,
että näytän hirveältä.
Olen
liian iso
koulun käytäville.
Se
kuiskii korvaani,
etten ole mitään ilman sitä.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti