Menkää pois

Vieraita.
Häiriköitä.

Miksi he tulivat juuri tänä viikonloppuna? Kaikki suunnitelmani menevät aivan sekaisin niihin tullessa pieniäkin muutoksia.

Pitäisi
tehdä koulujuttuja
ja
yrittää rentoutua.

Nyt en pysty aloittamaan kunnolla mitään koko ajan jaloissa hääräilevien vieraiden vuoksi. Istun vain koneella ja yritän pysyä näkymättömissä. En halua heidän tutkivia katseitaan keholleni; alituisesti arvioivia ja kyseleviä.

Oletko syönyt?
Millaista täällä on ollut?
Mitä pidät koulusta?
Koska haluat syödä?
Joko haluat syödä?
Mitä haluat syödä?
Mitä haluat päivälliseksi?
Välipalaksi?
Illalliseksi?
Iltapalaksi?
Jälkiruoaksi?
Joko sinulla on nälkä?

Menisivät vain jonnekin muualle ja antaisivat minun hoitaa omat asiani tänään rauhassa. Mieleni teki livahtaa ulos kauppakäynnin aikana.

Ottaa kirjat mukaan.
Mennä istumaan kirjastoon.
Kuuntelemaan sitä rauhallista hiljaisuutta.
Kävelemään Helsinkiin.
Suunnittelemaan ja unelmoimaan.
Pois valvovien silmien alta.
Karkuun tuota kammottavaa annosta,
joka nyt odottaa minua keittiössä.
Ehkä karkaan vähän myöhemmin.